Newborn bi carrier (left) and tri carrier (right). See the difference in the darkness of the head

Rodun alkuaikoina tavattiin useasti pentueita, joissa esiintyi ”yakki”-maskeja, vaikka niistä harvoin puhutaankin. Margaret Norman (kennel Francehill), yksi rotumme suurimmista asiantuntijoista on kuvaillut yakki-maskien esiintyneen useammin rodun alkuaikoina ja niiden esiintyvyys on myöhemmin vähentynyt. Yakki-maskien omaavien soopelien shetlanninlammaskoirien kuvataan olevan syntymähetkellä päästään kokonaan mustia, joka pentuiän kasvun myötä vähenee vain tummana esiintyvään kuonoon. Musta maski saattaa olla vahva ja peittää koko kuonon, tai olla hyvin vähäinen vain kuonon päässä. Norman uskoi näiden maskien olevan perintö norjalaisten pystykorvien (”Norwegian Spitz”) jalostuskäytössä rotumme alkuaikoina. Hän kertoi myös, että ei nähnyt tämänlaista maskia koskaan collieissa, vaan ainoastaan shetlanninlammaskoirissa. Kun Norman aloitti rotumme kasvatuksen 1950-luvulla, hän kertoi maskillisten pentueiden olevan hyvin tavanomaisia. Puolen vuosisadan rodun parissa olemisen ja tarkastelun jälkeen hän totesi, että maskien esiintyvyys on runsaasti vähentynyt. [1]
​
Yakki-maskin esiintymisen rodussamme nykypäivänä voidaan kuvitella olevan suhteellisen harvinaista. Olen aina toisinaan (mutta harvoin) sosiaalisessa mediassa nähnyt maskillisia shetlanninlammaskoiria. Se, että onko yhtään maskillista shetlanninlammaskoiraa testattu E-lokukseltaan (tai kaikilta värilokuksilta), ei voida olla varmoja. ASSA kertoo, että shetlanninlammaskoirapopulaatioissa vaikuttaa olevan vain E-alleelia, eikä esimerkiksi resessiivistä keltaista (e/e) tai maskillisia shetlanninlammaskoiria (Em/E tai Em/Em) esiinny. [2] Yhtään tutkimusta shetlanninlammaskoirien mahdollisen Em-alleelin osalta ei tietääkseni ole tehty. Voisimme kuitenkin kuvitella, että yakki-maskit eivät johdu E-lokuksesta, sillä muuten maskillisia shetlanninlammaskoiria esiintyisi varmasti enemmän.

Jotkin tricolour-väriset koirat voivat vaikuttaa siltä, että niillä on maski, mutta oikeasti ovatkin bi-kantajia (A-lokukseltaan at/a) jonka vuoksi niiden tan-merkit ovat vähäisemmät. Tällaiset koirat tulisi testata A-lokukseltaan. Myös jotkin tummasoopelit bi-kantajat ovat syntyessään todella tummia naamastaan verrattuna tri-kantajiin. Emme voi olla täysin varmoja, olisiko mahdolliset yakki-maskit kuitenkin a-alleelin aiheuttamia ja näin ollen bi-kantajien ominaisuus, jota ei kuitenkaan aina esiinny. Myös Normanin mainitsema havainto siitä, että yakki-maskeja tavattiin vain shetlanninlammaskoirilla eikä collieilla, voisi myös viitata siihen, että maski liittyy bi-kantajuuteen (collieilla ei ole resessiivistä a-alleelia A-lokuksessa ja näin ollen ei bi-värejä). Voisimme siis ajatella, että maskilliset shetlanninlammaskoirat ovat mitä luultavimmin a-alleelin eli puhekielessä niin sanotun bi-geenin kantajia. Joillakin bi-kantajilla maski on selkeämpi, kun taas toisilla sellaista ei ole ollenkaan.

In the beginning of our breed it was rather common to see litters with ”yakki” masks, even when they are rather rarely mentioned. Margaret Norman (kennel Francehill), one of the greatest experts of our breed, has described these strange ”yakki” masks being seen more commonly in the past of our breed. Sable puppies with a yakki masks are born with a completely black head, which grows out to a deeply shaded face and only a black muzzle will remain for the rest of the individuals life. The black yakki mask might be strong and cover the whole muzzle, or only shows as a very tiny black area at the end of the muzzle. Norman believed these masks to be a legacy left over from Norwegian Spitz dogs in the very beginning of our breed. Norman also told that she never saw these black masks in Collies, but only in Shelties. When Norman began breeding Shelties in 1950’s, she told that it was commonplace to have whole litters with yakki masks. After half a century in the breed and observing many litters she noticed that prevalence of yakki masks in the breed had certainly lessened. [1]
​
The existence of the yakki mask in our breed nowadays is rather rare. I have sometimes (but rarely) seen Shelties with a mask on social media during the 21st century. We can not be sure if there has been any masked Shelties tested for E locus (or all colour locii). ASSA tells that the Sheltie population seems to only have E allele, and recessive yellow (e/e) or masked Shelties (Em/E or Em/Em) are not within the breed. [2] To my knowledge, no proper scientific researches have been done for Shetland Sheepdogs and the possiblity of Em allele within the breed. Em is a dominant allele, and is expressed in the phenotype even with one copy in the genotype. In conclusion, we can assume that these yakki masks are not caused by the E locus, otherwise we would have a lot more masked Shelties within the population.

​Some tricolours might seem like they have a mask, but are actually bi carriers and their tan markings are not complete due to bi allele. These dogs should be tested for A locus. Some bi carrier sables are very dark in the face when they are born compared to tri carrier puppies (photos above). We can not be completely sure if yakki masks could be caused by recessive allele ”a” and just a special trait seen in bi carriers. As Norman mentioned, yakki masks were only seen in Shetland Sheepdogs and not in Collies, which could indicate that the possible mask could be related to bi carriers (Collies do not have recessive ”a” allele in their A locus, hence no bi colours like in Shelties). Thus we can say that masked Shetland sheepdogs are most likely carriers for allele a, also known as bi carriers. Some bi carriers might have a more obvious mask, while some don’t have any.